Login
 
Main Data
Author: Timo Huttunen
Title: Luottamus uudessa itseohjautuvassa työelämässä
Publisher: Books on Demand
ISBN/ISSN: 9789528077831
Edition: 1
Price: CHF 16.10
Publication date: 01/01/2020
Content
Category: Wirtschaft/Management
Language: Finnish
Technical Data
Pages: 180
Kopierschutz: kein Kopierschutz
Geräte: PC/MAC/eReader/Tablet
Formate: ePUB
Table of contents
Kirja antaa vinkkejä miten organisaatiossa voidaan konkreettisesti näyttää ja käyttää luottamusta työpaikan erilaisissa käytännön tilanteissa, esimerkiksi Miksi luottamus on juuri nyt työelämässä kovaa valuuttaa? Mistä ja miten luottamus syntyy? Onko se tunnetta vai järkeä? Millaisissa arjen tilanteissa luottamusta voi rakentaa ja vaalia? Miten luottamus näyttäytyy johtamisessa? Kuinka uudistukset saadaan maaliin luottamuksen avulla?

Timo Huttunen on toiminut n. 30 vuotta sekä yritysten että julkisen puolen työelämäasioiden kehittäjänä: valmentajana (Certified Business Coach), kouluttajana, johtoryhmien ja esimiesten sparraajana, tiimien tukena, strategia- ja muutosprosessien fasilitaattorina, työpaikan ongelmatilanteiden selvittäjänä. Oma yritys (www.muuvon.fi) vuodesta 2018.
Table of contents

A. MAAILMAN ISO KUVA - MEGATRENDIT


Megatrendit kertovat niistä isoista kehityskuluista, jotka vaikuttavat voimakkaimmin maailmaamme ja tulevaisuuteemme. Megatrendit ilmaisevat niitä kehityssuuntia ja muutoksen kaaria, jotka viitoittavat tietämme tulevaisuuteen. Megatrendit ovat makrotason (ja usein myös maailmalaajuisesti tunnistettavia) ilmiöitä, joilla odotetaan olevan suuria ja pitkäaikaisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja sen eri osa-alueisiin.

MEGATRENDIT HAASTAVAT LUOTTAMUKSEN


Tarkastelen 2020-luvun alussa tunnistettuja megatrendejä etenkin luottamukseen linkittyvästä näkökulmasta. Hyödynnän tässä Sitran julkaisemaa esitystä (Megatrendit 2020, Sitran selvityksiä 162), joka on ladattavissa osoitteesta: https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2020/. Siinä on nostettu esiin neljä megatrendiä.

Ekologinen kestävyyskriisi vaikuttaa kaikkeen

Sitran mukaan keskeisin tulevaisuuteen vaikuttava tekijä on vastauksemme ekologiseen kestävyyskriisiin  ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, resurssien ylikulutukseen ja jäteongelmaan. Meillä on kasvava kiire ekologiselle jälleenrakennukselle, eli siirtymälle ympäristön tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavaan yhteiskuntaan.

  • Luotammeko niihin selvityksiin, tutkimuksiin ja dataan, joiden mukaan ilmastonmuutos ja siihen kytkeytyvät asiat ovat todella näin vakavia?
  • Uskommeko, että panostamalla tiettyihin asioihin, voimme selättää nämä ongelmat?
  • Luotammeko siihen, että omilla yksilöllisillä teoillamme ja ratkaisuillamme on vaikutusta kestävyyskriisiin?
  • Miten nämä vakavat ja osin ahdistavatkin asiat vaikuttavat meihin, arvoihimme ja tulevaisuuden uskoomme?

Verkostomainen toiminta vaatii luottamusta

Toinen megatrendi liittyy verkostomaisuuteen. Verkostomaisen vallan voimistumisen ja ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyyden välinen jännite liittyy tasapainoiluun keskitettyjen päätösten sekä osallisuuden ja demokratian vahvistamisen välillä. Siirrytään moninapaisesta maailmasta monisolmuiseen, eli sellaiseen, jossa muun muassa taloudellisen, teknologisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen määrä ja verkostojen laajuus määrittävät valta-asemaa.

  • Yhteistyö eri tahojen ja toimijoiden kesken lisääntyy väistämättä. Yhteistyön ytimessä on luottamus toinen toisiimme.
  • Joudumme ja pääsemme osallistumaan erilaisiin, eri toimijoiden yhteisiin hankkeisiin. Yhteinen tekeminen lisää oletettavasti luottamustamme.
  • Joudumme luottamaan eri toimijoiden asiantuntemukseen ja osaamiseen.
  • Joudumme sovittamaan erilaisia näkemyksiä ja ajatuksia yhteen - ja tämänkin ytimessä on luottamus.

Monimuotoisuus edellyttää oikeudenmukaisuutta

Väestön ikääntymisessä ja monimuotoistumisessa kysymys on ekologisen jälleenrakennuksen reiluudesta: miten tasapainotella nopeiden toimien ja eriarvoisuuden vähentämisen kesken? Väestö ikääntyy ja muuttuu taustoiltaan, mahdollisuuksiltaan ja tavoiltaan yhä monimuotoisemmaksi. Samalla nähdään näkemysten kärjistymistä, vahvaa vastakkainasettelua ja kaipuuta rakentavaan arvokeskusteluun. Teknologian, alueellisen jakautumisen ja muuttuvan työelämän mukanaan tuoman eriarvoistumisen vähentäminen ja ekologinen jälleenrakennus edellyttävät uutta, jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja uudenlaisia ajattelumalleja.

  • Miten eri ikäiset pystyvät sovittamaan arvonsa yhteen? Löytyykö luottamusta erilaisille ajatuksille, kokemuksille ja painotuksille?
  • Onko eri ikäisillä erilainen käsitys luottamuksesta?
  • Löydämmekö oikeudenmukaisia ratkaisuja, jotka tyydyttävät meitä kaikkia? Monien mielestä juuri oikeudenmukaisuus on yksi luottamuksen rakentumisen ydinperiaate.
  • Osammeko avoimesti ja läpinäkyvästi käydä keskusteluja erilaisista vaihtoehdoista? Avoimuus ja läpinäkyvyys lisäävät tunnetusti luottamusta.

Vaatiiko uusi teknologia uudenlaista luottamusajattelua?

Neljäs megatrendi kiertyy teknologiaan. Sitran mukaan teknologia sulautuu kaikkeen, ja jännitteeksi nousee se, milloin teknologia on mahdollisuus ja milloin uhka ekologisessa jälleenrakennuksessa. Tärkeää on teknologian ja datan rooli sekä se, kuka niistä päättää. Teknologia kehittyy edelleen nopeasti sulautuen osaksi yhteiskuntaa ja arkielämää.

  • Keskinäinen ja kasvokkainen kanssakäyminen edesauttavat luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä.
  • Uuden teknologian pelätään mahdollisesti syrjäyttävän henkilökohtaiset tapaamiset (tai ainakin vähentävän niitä).
  • Löydämmekö digitaalisen teknologian avulla uusia välineitä ja tapoja luottamusta synnyttävään ja vaalivaan kanssakäymiseen?

KEHITYSSUUNNAT VAIKUTTAVAT RAKENTEISIIN JA ARVOIHIN


Edellä kuvatut maailman menoon vaikuttavat megatrendit lyövät leimansa moniin asioihin. Ne vaikuttavat tai vähintään heijastuvat yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja lainalaisuuksiin, business-logiikoihin, työelämän rakenteisiin sekä kulttuurillisiin ja yksilöllisiin arvoihin ja niiden painotuksiin.

Ihan uudenlaiset kuviot ja periaatteet

Koska maailma on entistä monimuotoisempi, jopa kaoottisempi, ja se on isossa liikkeessä, muutoksessa ja murroksessa, me joudumme pohtimaan monella tasolla miten löydämme uusia ajatusmalleja ja ratkaisuja pärjätäksemme.

Liiketoiminnassa on jo jonkin aikaa puhuttu esimerkiksi disruptiosta, ilmiöstä, jonka avulla haastetaan perinpohjaisesti perinteiset ansaintalogiikat ja rakenteet. Peruslähtökohtana on ajatus siitä, että organisaatio tai ryhmittymä toimii ikään kuin vakiintuneen valtavirran häirikkönä ja parhaimmillaan saa juuri tästä syystä jalansijaa. Lopulta se muuttaa koko järjestelmän logiikan ja voittaa sankarina koko kisan. Tämä asetelma kiertyy usein teknologiaan ja digitaalisuuteen. Jokin yritys, usein startup-tyyppinen porukka, kehittää uudenlaisen teknologian ympärille palvelun tai tuotteen, joka haastaa isot toimijat ja lopulta valtaa markkinat. Facebook, Spotify ja Uber ovat yrityksiä, jotka ovat ponnistaneet tästä maaperästä, jota muun muassa jakamistalous ja yhteisöllisyys ravitsevat ja muokkaavat.

Ja kuten kaikessa uudenlaisessa toiminnassa, tällaisiinkin tilanteisiin me voimme suhtautua monella tavalla. Voimme lähteä innolla mukaan luottaen ja uskoen, että tämä kantaa ja tuottaa hedelmää. Toisille tilanne voi olla päinvastainen: saatamme pelätä isoja muutoksia, koska emme kerta kaikkiaan luota siihen, että se toimii ja tuottaa juuri minulle jotain positiivista ja hyvää.

Työn tekeminen pirstaloituu  luottamus koetuksella

Maailman muutoksen tuulet puhaltavat tietysti myös työmarkkinoille, työn tekemisen rakenteisiin ja työntekemisen muotoihin.

Erilaisten arvioiden perusteella nykyisistä ammateista katoaa tulevaisuudessa 20-40 prosenttia. Toisten mielestä niiden korvaaminen onnistuu, työt eivät katoa minnekään, niiden sisältö vain muuttuu. Voimme helpommin myös vaihtaa uraamme ja kouluttautua ihan toiselle alalle. Jotkut näkevät asian pessimistisemmin.

Alustatalous ja uudet organisaatiomallit haastavat perinteistä työnantajan ja työntekijän suhdetta. Emme enää ole välttämättä vakituisessa työsuhteessa yhteen työnantajaan. Määrä-aikaiset ja osa-aikatyöt limittyvät, teemme enemmän projekteja omassa yrityksessämme, kevytyrittäjinä tai freelancereina. Toimeentulomme on pirstaleina ja silppuna siellä täällä.

Voimmeko siis enää/edelleenkin luottaa epävarmoissa olosuhteissa siihen, että yhteiskunta ja työelämä tarjoaa meille kutakuinkin kelvolliset puitteet ja mahdollisuudet hankkia toimeentulomme?

Suhde ja arvostus työn tekemiseen muuttumassa

Periaatteellinen suhde ja asenne työhön ja työntekemiseen on myös murroksessa. Erilaiset selvitykset ja tutkimukset kertovat vähintäänkin jonkinasteisesta arvojen muutoksesta.

Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä...